Jaksamisesta ja vähän galgoistakin

IMG_9447.JPG

Muistatteko, kun kerroin aikaisemmin eräässä postauksessa siitä, miten aina ei jaksaminen tuu sieltä selkäytimestä, vaan kaikki aikaansaaminen vaatii vähintään triplaponnistelut?

Sellaista elämä on masennuksen kanssa. Tulee ehkä niitä hyviä hetkiä, jolloin luulet että no ehkä mä nyt oon parantanut itseni, ehkä oon saanut elämäntapani parannettua niin, ettei mun tarvi enää tuntea itseäni täysin turtuneeksi, sellaiseksi kasaksi löysää väsymystä. Mut ei se depis sieltä taustalta mihinkään oikeasti oo kadonnut. Se antaa sulle hetken hengähdystauon, pienen toivonpilkahduksen kunnes vetää sut taas takaisin hellään syleilyynsä.

Välillä tää siirtymä tulee ihan itsestäänkin. Ilman mitään hyvää syytä.

Nykyään tosin itsellä laukaisijana on useimmiten stressi. Tai sit voi olla sarja erinäisiä epäonnistumia ja murheita, joista onkin tavattoman vaikeaa päästä yli.

Tässä on nyt meneillään jotenkin samanaikaisesti hirveän monta asiaa, mutta silti päivät matelee ja sitä jotenkin elää koko ajan ihan reunalla. Odottaa, että pitäisikö tässä nyt romahtaa, vai kallistunko sittenkin takaisin tasaisen normaaliin olotilaan. Rajatila. Aivosumu. Mitäänsanomattomuus.

Verkkokauppa menee kiinni nyt sekä aitohius- että kuitutakkujen osalta, koska tilauksia on vieläkin maaliskuulta asti, ja ne on pakko saada tehtyä ennen kuin uusia voidaan ottaa. Oon kahden vaiheilla asiakastöiden suhteen, että pitäiskö ajanvarauskin sulkea, että voidaan keskittyä 100% tilauksiin. Mutta toisaalta silloin ei tuu meillekään mitään, millä koko kauppaa pyörittää. Pitäis tuota koiraakin jollain ruokkia.

Onnistuin vielä hienosti mokaamaan kuitutakkujen loppuunmyynninkin - monta väärinkäsitystä on jo tullut siitä, että meillä olisi nyt kuitutakkuja valmiina varastossa, vaikka "fiksuna" ajattelin, että lasken jäljellä olevasta materiaalista arvion, montako kutakin takkua saadaan tehtyä ja merkitsen sen varastotilanteeksi, jottei takkuja tilata liikaa. Hienosti meni, itseään ei varmaan voi ruoskia yhtään tämän enempää. Takuilla on siis edelleen tuo meidän ihana jonotilanne, jonka mainitsinkin jatkuvan maaliskuulta asti.

Siirrytäänpä aiheena kuitenkin sellaisiin tyyppeihin, jotka ansaitsevat huomionne enemmän kuin tämä säälittävä rutina.

Mä haluaisin puhua teille jostain, joka koskettaa mun sielua ja sydäntä kovasti, ja toivon että jatkaisitte lukemista, vaikka tekstillä ei ole mitään tekemistä Locksterin kanssa, ei takkujen kanssa, ei edes ihmisten kanssa.

Kaikkihan varmaan tietää, että Euroopassa kulkukoirat ovat suuri ongelma - sanomattakin selvää, että apua kaivataan kovasti joka kolkassa. Etenkin Espanjanvinttikoirilla eli galgoilla ei hyvin pyyhi, ja haluaisinkin kasvattaa ihmisten tietämystä asiasta.

Toivon, että perehtyisitte seuraaviin linkkeihin ja mahdollisuuksienne mukaan levittäisitte sanomaa tai auttaisitte joko tarjoamalla kotihoitopaikkoja Suomeen tuleville galgoille tai lahjoittamalla edes pienen summan, jotta järjestöjen pelastustoiminta jatkuisi edelleenkin. Galgoja on myös tuotu jo Suomeen ja niitä löytyy ympäri maata kotihoitopaikoista, mikäli olet kiinnostunut antamaan vinttikoiralle loppuelämän rakastavan kodin pelkän hoitopaikan sijaan.

[caption id="attachment_1112" align="alignnone" width="960"]18519932_1892105197679401_4988427967797001515_n Barrancas etsii kotia Vantaalta käsin. Kuva: Hilja Mustonen[/caption]

Sivut saattavat sisältää graafista tavaraa, joten etenethän varovaisesti jos olet kovin herkkä.

Galgos del Fénix - galgoja avustava ja niitä Suomeen adoptoiva järjestö Galgo - mistä on kyse? - Videoinfo galgoista ja mitä on meneillään Silta Uuteen Elämään - Tässä ryhmässä etsitään kummeja Espanjan turvatarhoilla kotia odottaville galgoille. Yksittäisen galgon perushoidon kuukausikulut ovat keskimäärin 100 euroa ja tarhoilla on kullakin monia kymmeniä galgoja, joten apu on kipeästi tarpeen. Sairaalahoitoa, leikkauksia ja kuntoutusta vaativien galgojen kulut voivat nousta useampaan tuhanteen euroon, joten pyrimme auttamaan erityisesti näitä galgoja.

Galgon sponsorimaksu on 10 euroa kuukaudessa, yhdellä galgolla voi olla useampia kummeja. Lue lisää ryhmän tiedoista.

Asociación Galgos del Sur - Cordoban provinssissa toimiva galgojärjestö

Lockster lahjoitti 40€ 10-viikkoisen kadulta pelastetun Larita-pennun jalan amputointia varten, ja tulee lahjoittamaan jatkossakin rahatilanteen salliessa.

Leave a comment

Please note, comments must be approved before they are published